Keitä ovat julkkikset? Tässä wikipedian käsite:Julkisuuden henkilö, puhekielessä julkkis, on tiedoitusvälineissä esillä oleva kuuluisuus. Käsite on melko väljä ja usein voikin olla vaikea sanoa, kuka varsinaisesti on julkisuuden henkilö. Kuuluisia hahmoja ovat esimerkiksi tv- ja elokuvatähdet sekä maan poliittisiin päättäjiin tai hallintoon kuuluvat henkilöt; yleisesti ottaen voidaan sanoa, että kaikki ihmiset, joiden elämä jostain syystä erityisesti kiinnostaa kansaa ja jonka media – ylensä toistuvasti – tuo julkisuuteen.”

 

Ovatko he eräänlaisia nykypäivän sankareita? Tähänkin wikipeidalla oli vastaus: ”Yhdysvaltalainen teoreetikko Daniel Boorstin määritteli 1960-luvulla julkkiksen ja sankarin eron siten, että julkkis on tunnettu vain siitä, että on tunnettu. Sankarin asema piti sitä vastoin ansaita.”

 

Jos esimerkiksi Saku Koivu, edesmennyt Kari Tapio ja Martti Ahtisaari ovat julkkiksia, niin miltä kuulostaa verrata Johanna Tukiaista, Martina Aitolehteä tai jotain BB-kisaajaa näihin edellä mainittuihin nimiin. Aika karua. Kuinka sitten erottaa nämä kaksi kategoriaa toisistaan. Aletaanko näitä oikeita töitä tekeviä kutsua sankareiksi. Eivät hekään kuitenkaan kaikki ansaitse sankarin arvoa, joten täytyy keksiä näille turhille julkkiksille oma termi. ”Turhis” olisi suora lyhenne, joten tässä tekstissä käytän sitä termiä.

 

Itselleni sanasta ”julkkis” tulee mieleen: toisia hyväksi käyttäen ihmisten tietoisuuteen tullut, omaa etuaan ajatteleva, itserakas, silikoni bimbo. Ja tämän kuvan on saanut aikaan nyky-media. Tämä nyky-media on vaikuttanut myös kovasti nykyajan lapsiin, jotka jo pienenä tietävät mitä heistä tulee isona.. Aivan: ”Isona minusta tulee julkkis!” Ihan sama mitä kautta, millä teoilla, kunhan isona on kaikkien roska lehtien kansissa. Etenkin tytöt pitävät näitä slikoni-tissi-turhiksia nykypäivän prinsessoina. Ja nämä lapset luulevat, että julkisuus on sitä, että ajellaan limusiinilla, kävellään punaisella matolla ja kieritään rahassa. Tämän eteen kukaan ei kuitenkaan ole valmis tekemään töitä, vaan kaikki on saatava heti. He haluavat elää vain sen julkisuuden glamour-puolen. Paska lävähtääkin tuulettimeen, sitten kun lehdet alkavat tosissaan riepotella. Mutta mistä tämä halu olla kaikkien huulilla ja nähtävillä tulee. Se lähtee koti kasvatuksesta. Huomion puutetta, jota media ruokkii mahdollisuutena päästä esiin. Lapsena on saanut kaiken mitä on halunnut, mutta kun pitäisi tulla itse toimeen, niin ei onnistu. Media tarjoaa kokoajan helpompia oikoteitä julkisuuteen pääsemiseksi. On Idolsia, BB:tä ja kaikenlaisia paritus ohjelmia. Idolsissa on sentään hivenen järkeä, mutta esim BB:ssä etsitään uusia uhreja median pyöritykseen. Ja kukapa 15-18v teini tyttö ei jättäisi käyttämättä tälläistä tilaisuutta päästä parrasvaloihin.

 

Mistä tämä kaikki on sitten saanut alkunsa? Tuolta rapakon takaa tietenkin.. Turhiksien pioneerina voidaankin pitää Paris Hiltonia. Ainoa ero näihin Suomen turhiksiin on että Hilton on pystynyt käyttämään julkisuutta hyväkseen. Mutta entäs nämä turhikset, jotka eivät ole saaneet itse elämässään mitään aikaan, vaan ovat nousseet lehtien palstoille muiden siivellä. He elävät vain sitä julkista elämää. Kun esimerkiksi Veijosen Juha tekee elantonsa näyttelemisellä ja sen sivutuotteena antaa lehdille haastatteluja, samaan aikaan Ketolan Iida näyttää seiskassa tissejään ja Kalinaisen Henna kiertää juhlista juhliin edustamassa itseään. On suorastaan ihme miten nämä turhikset tulevat taloudellisesti toimeen. He luulevat rahastavansa medialla, mutta oikeasti se on päinvastoin. Media mässäilee nämä turhikset kuiviin ja heittävät sivuun.

 

Tämän tekstin aikana on tullut muutamia esimerkkejä turhiksista ja oikeista julkkiksista, mutta itseäni ärsyttää tämä teennäisyys mediassa. Kun mitään ei tapahdu, on pakko repiä otsikoita ja jostain. Ihan sama mitä, kunhan ne myy. On suorastaan rikos edes mainita näitä turhiksia samassa tekstissä näiden oikeiden julkista työtä tekevien kanssa. Siksipä pyydänkin anteeksi näiltä oikeilta julkisuuden henkilöiltä, eikä tarkoistus ole loukata näitä turhiksiakaan.